Nousiaisen Vadelmavenepakolainen tuli joskus korkattua ja hyljättyä liian yleisöä kosiskelevana ja rautalangasta väännettynä. En tuolloin sulattanut ollenkaan Nousiaisen Kilon poliisi -tason ruotsalaisvitsejä ja pidin kirjaa suorastaan lukijan ala-arvioimisena. Suuri yleisö puolestaan oli sulaa vahaa ja hurrasi Vadelmavenepakolaiselle.
Itselläni vierähti muutama vuosi ja vaadittiin edellä mainittu Hyvät ja huonot uutiset -hurahdus, ennen kuin Nousiaisen Metsäjätti lähti lukuhaasteeseen. Eikä tarvinnut katua. Metsäjätti oli kerrassaan mainio lukunautintoja tällaisena kaikkea kärjistystä rakastavana nostalgikkona. Kirjassa oli runsaasti hyviä ainesosia. Siippani arvio Metsäjätistä löytyy täältä.
Näillä kokemuksilla en enää epäröinyt Maaninkavaaran suhtenkaan vaan kirja lähti lukuun heti kun sen alennusmyynnistä käsiini sain. Muutaman epäröintiä herättävän aloitussivun jälkeen tarina Martti Huttusesta lähti rullaamaan sellaiseen tahtiin että oksat pois. En olisi suonut sen päättyvän sanottiin jo ennen muinoin Huttusen Martin ihannoimalla seitkytluvulla, ja todellakin luin Maaninkavaaraa mielihalulla samalla kuitenkin hermostuneena kirjan vääjäämättömästä loppumisesta. Kamalaa kun kakkua ei voi samaan aikaan sekä syödä että säästää.
Kestävyysjuoksun nimeen vannovan Martti Huttusen tarina on makuuni juuri äärimmilleen viety, sopivan surullinen ollakseen aivan helvetin hauska. Tragikomedian reuna-alueilla painottelu on onnistunut Nousiaiselta mestarillisesti ja vitsien toistaminen juuri täydellisessä mittasuhteessa tragediaan toimii tunnetusti meikäläiselle. Joitakin lukijoita toisto arvatenkin ärsyttää, mutta itselleni uppoaa samakin vitsi kunhan sen kertoo niin hyvin kuin Nousiainen sen tekee. Maaninkavaara, kuten Metsäjättikin, iskee aika monella voltilla ja on lähellä sellaista kokonaisuutta, jonka itsekin haluaisin luoda, jos vain suinkin osaisin.
Uskaltanen antaa Vadelmavenepakolaisellekin vielä uuden mahdollisuuden, vaikka jo puoleen väliin sitä aikoinani lukeneena uskoisin Nousiaisen paranataneen menoa kuin hevonen juoksuaan kuluneiden viiden vuoden aikana. Jään mielenkiinnolla seuraamaan, mihin aiheeseen Nousiainen seuraavaksi pureutuu, on meinaa äijä tehnyt hyvät kirjat melko epäseksikkäistä aiheista. Juoksu ja metsäteollisuus. "Namu" Nousiainen osaa vetää niiiiin oikeista naruista, wink wink.
Kouluarvosana: 10
