No niin, seuraa pieni merkintä tämän syksyn ehdottomasti jäätävimmästä lukukokemuksesta. Amerikkalaisen toimittaja-kirjailijan Blaine Hardenin Leiri 14 ei ole mikään kesäisen pirskahteleva picnickirja vaan ihon kananlihalle nostattava dokumentti pohjoiskorealaisen Shin Dong-hyukin ällistyttävistä kokemuksista maailman suljetuimman valtion suljetuimmalla vankileirillä.
Shin Dong-hyuk oli viaton pojannassikka syntyessään pohjoiskorealaiselle vankileirille 30 vuotta sitten vuonna 1982. Totalitaarinen hirmuvaltio ei pidä ketään edes syntymässään viattomana vaan maksattaa sukulaistensa "synnit" kolmanteen polveen saakka, ja aivan kuolemaan asti. Shinin mummonserkunkaima oli siis joskus erehtynyt tekemään jotakin hirveää, kuten varastamaan leivänkannikan tms. (ei tiedetä varmasti mitä), ja näin ollen Shinin vanhemmat kärsivät elämäntuomiotaan vankileirillä numero 14. Poika syntyi vasten vanhempien tahtoa yhteen maan pahamaineisimmista pakkotyöleireistä, ja tuomio oli sitä myöten selvä: Shinin elämä ja kuolema tulisi tapahtumaan vain ja ainoastaan kärsimyksen täyttämän aitauksen sisäpuolella.
Shin viettää elämänsä ensimmäiset 23 vuotta riivaavassa kurjuudessa, jossa kuolema ja kidutus ovat arkipäivää. Shin oppii kielimään omista vanhemmistaan ja vakoilemaan muita vankeja saadakseen vartijoilta ruokaa silloin, kun päivittäinen ruokavalio koostuu lähinnä lehmänlannan seasta löytyneistä sulamattomista maissinjyvistä. Poika ei opi tuntemaan sellaisia käsitteitä kuin rakkaus tai vapaus, eikä tiedä leirin ulkopuolisesta elämästä käytännössä yhtään mitään.
Verrattain myöhään Shinille valkenee, että vartioiden tuolla puolen vietetään sellaista elämää, johon eivät kuulu silpominen eivätkä teloitukset. Ajatuksena pako leiriltä on täysin utopistinen, mutta Shinin päässä ei ole pian muuta vaihtoehtoa. Kukaan ei ole aikaisemmin onnistunut paossa, ja tuskin Shinkään onnistuu; silti sähköaitaan käristyminen on paikalleen jäämistä parempi kohtalo.
Kirja kertoo paitsi Shinin traagisesta elämästä, myös Pohjois-Korean järkyttävästä diktatuurista yleisemmällä tasolla, ja Harden onnistuukin vetämään monta lankaa solmuttomalle kerälle. Kuvaus ei jää yksisilmäiseksi, vaan monen näkökulman esittely tuo lukukokemukseen ansaitun luottamuksen. Lukija voisi jopa pitää kirjasta, jos vain sisältö olisi toisenlaista.
Shin Dong-hyuk on ensimmäinen pohjoiskorean vankileirillä syntynyt ihminen, joka on onnistunut pakenemaan leiriltä. Sadattuhannet muut kärsivät tänäkin päivänä järjettömällä tavalla vastaavilla kuolemanleireillä, jotka Amnesty Interantionalin tutkimusten mukaan vain kasvavat vuosi vuodelta.
Katsokaapa Googlesta satelliittikuvia. Siellä näkyy, mistä Shin on paennut.
Shin Dong-hyuk on muuten parhaillaan Helsingissä. Näin hänet tänään kirjan suomennoksen julkkareissa, ja täytyy sanoa, että miehen silmät olivat todella vakavat.
Kouluarvosana: 10
