Ihastuin kymmenisen vuotta sitten Bandits - Pankkirosvot (2001) elokuvassa Cate Blanchettin hahmoon yhdessä Bruce Willisin ja Billy Bob Thorntonin esittämien kidnappaajien kanssa. Woody Allenin uusimmassa Blanchett näyttelee leskirouvaa, johon on vaikeampi hurmaantua.
Toki Blanchett näyttelee hienosti hermoromahduksen partaalla sinnittelevää hersyvää hahmoa. Allen totisesti osaa loihtia neuroottisia henkilöhahmoja vuosi toisensa jälkeen. Ihmetellä täytyy miehen tuotteliaisuutta. Joka vuosi vanhukselta voi odottaa yhtä vuoden parhaimmista elokuvista.
Yleensä Allen on itse esittänyt pääroolia elokuvissaan, mutta on ilmeisesti jo niin vanha, ettei häntä jaksaisi enää katsella. Ehkä on hyvä, että Allen on keskittynyt ohjaamiseen ja käsikirjoittamiseen, ja jättänyt estraadin nuoremmilleen. Sitä paitsi olen purnannut jo aiemmin blogissamme miksei Allen enää näyttele elokuvissaan. Ehkä kestän sen, jos saan sillä ehdolla nauttia vielä hänen elokuvistaan.
Jasmine on siis vastikään leskeksi jäänyt hienostorouva, joka joutuu muuttamaan vaatimattomiin oloihin siskonsa luokse jouduttuaan miehensä kuoleman myötä myös vararikkoon. Jasmine pärjää päivästä toiseen paremmuudentunnollaan - ja jatkuvalla Xanaxien napsimisella. Jasminen mielen hetki hetkeltä nyrjähtäminen on antoisaa seurattavaa, sanottakoon se, vaikka kuulostaisin kuinka oudolta.
Kovaa ja korkealta tippuvan tirkistelystä kiinnostuneille.
Kouluarvosana: 8
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti