Andorrassa esitettiin keskiviikkona Gordon Parks Juniorin Superfly, blaxploitation-leffojen kiistaton kunkku. Leffan jälkeen oli vielä Funky Elephant -festareihin liittyvä klubi Dubrovnikissä. Mielenkiintoinen konsepti, vaikken lopulta lämmennytkään leffan jälkeen klubbailemaan, vaan haihduin melko pian paikalta. Mutta kuitenkin, kiva että tällaisia järjestetään.
Superflyn päähenkilö on Priest (Ron O'Neal), joka on mielettömän tyylikäs ilmestys, kuten kaikki elokuvan henkilöt. Priest on kokaiinidiileri, jossa ainoa nimeen viittava asia on kaulassa roikkuva risti, jolla kaveri rykii kokaa nokkaansa vähän väliä.
Tarina on tuttu. Priest haluaa tehdä vielä viimeisen keikan, jonka jälkeen on tarkoitus jäädä hyvin ansaitulle eläkkeelle. $300 000 ei riitä, pitää saada $500 000, jotta eläkkeellä voi elää herroiksi.
Nämähän on nähty, mutta väliäkös sillä, jos puitteet on kunnossa. Superfly paitsi näyttää hyvältä, myös kuulostaa siltä. Leffaa ei voi olla arvostelematta mainitsematta musiikkia, joka on Curtis Mayfieldin käsialaa. Luultavasti paras soundtrack ikinä.
Elokuvan loppuhuipennus on huikea. Siinä Priest pääsee näyttämään tappelutaitojaan (lyö roskiksen kannella valkolaista naamaan, ja heittää toisen mokoman roskapönttöön) ja verbaalista lahjakkuuttaan (Katkaisepa hiuksikin upeasta päästäni, niin olet kuollut).
Täydellistä!
Kouluarvosana: 10
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti