maanantai 13. kesäkuuta 2011

David Stephen Calonne (toim.): Charles Bukowski - Auringonvalo, tässä olen

Halutessani voisin ottaa lievät paineet kirjoittaa arviota Charles Bukowskista tehdystä haastiskirjasta mutta yritän nyt kuitenkin olla pusertumasta paineen ja aiheen alle. 

Vain vähän kärjistäen voisi sanoa, että Bukowskin kirjallinen tuotanto on juuri se syy, miksi Rakkaus on koira helvetistä -blogi ylipäätään on olemassa. Rakkaus Bukon tuotantoon on alunpitäenkin yhdistänyt blogin pitäjät, ja Bukon kanssa jaettu henkinen taajuus on pitänyt liiton yhdessä jo monta vuotta.

Kummastusta herättänyt blogimme nimi on laina Bukowskin runokokoelmasta, EIKÄ vastoin yleistä luuloa blogin oikeassa sivupalkissa olevassa profiilikuvassa suinkaan poseeraa allekirjoittanut miehensä kanssa, vaan Buko naisystävineen. Kaikki nämä huomioon ottaen onkin suoranainen ihme, että blogin ensimmäinen postaus Bukowskista tulee vasta näin kypsässä 1,5 vuoden iässä.


Sammakko on  Suomen "virallinen" Buko-julkaisija, ja kiitettävästi on kustantamo putkauttanut herran tuotantoa suomennettuna kansan luettavaksi. Tuoreimpana suomennoksena on ilmestyntyt Auringonvalo, tässä olen, joka on alunperin nähnyt päivänvalonsa jo vuonna 2003. David Stephen Calonnen toimittamissa kansissa on haastatteluja ja kohtaamisia Charles Bukowskin kanssa vuosilta 1963 - 1993. Kronologisessa järjestyksessä etenevät haastattelut alkavat Bukon ensimmäisestä, postimiehen kämpällä Hollywoodissa tehdystä kärkkäästä haastiksesta aina viimeiseen, vuonna 1993 tehtyyn säyseämpään turinaan. Kaikki muut vuosien välissä tehdyt jutut kuvaavat Bukon henkistä kasvua underground-kirjailijan sekoilusta hioutuneemmaksi vanhukseksi, jonka San Pedron pihaa koristavat uima-allas ja BMW.


Bukowski Ranksan tv:n keskusteluohjelmassa v. 1978

Jutuissa Bukowski kertoo olevansa alteregonsa Hank Chinaski n. 95 prosenttisesti. Hän valottaa kirjoitusprosesinsa saloja, naisseikkailujensa todenperäisyyden, motiivinsa kirjoittamiseen ym. Kirjan sisältö aukeaa varmaankin vain, jos on edeltä tutustunut Bukon kirjallisuuteen, sillä jollain tapaa uskon, että pitääkseen Bukoa yhtään minään täytyy jakaa anarkistin taajuudet. Vähän tähän tyyliin:



Kaikkinensa Auringonvalo on positiivinen lukukokemus, joka nimensä mukaisesti antaa rennon fiiliksen lukijalleen. Mitään uutta kirja ei varsinaisesti anna, mutta on helpottavaa tietää, että Buko teki elämänsä valinnat itse ja oli tyytyväinen viettämäänsä vaiherikkaaseen elämään.

Hellurei ja hellät tunteet! Hyvä Buk!

Kouluarvosana: 8

2 kommenttia:

  1. Tää haastattelu kirja on vielä lukematta....mutta muutoin Bukowskia paljon lukeneena sanoisin että hän kirjoitti joitain kultahippuja (romaanit,jotkut runot)mutta suurimmalta osin roskaa.Tuntuu että meitä suomalaisia viehättää se että joku dokaa ja mokaa.Koska se on mukamas niin kovaa eikä ainoastaan tyhmää.

    VastaaPoista
  2. Joo, kyllähän kaveri toistaa itseään, eivätkä kaikki novellit niin mestarillisia ole, mutta kukapa pystyisi pelkkiä kultahippuja taikomaan, kun tuotantoa on kuitenkin niin valtavasti.

    VastaaPoista