Mutta. En osaa sanoa Jari Järvelän Zombiesta oikeastaan mitään, miksi se kannattaisi lukea. Okei, myönnetään, että kirjan avulla pääsee nojatuolimatkalle Sisiliaan, joka on kuvattu kirjassa varsin toden tuntuisesti. Näkee, että kirjailija on paneutunut asiaansa.
Zombiesta puuttuu kuitenkin se jokin. Kirjan lukeminen oli suoraan sanottuna ihan hirveän takkuista. Tiedä sitten johtuiko se lukijasta vai luettavasta.
Kaiken järjen mukaan puitteiden pitäisi olla kunnossa. Takakansi lupaa paljon. Pidän jalkapallosta. Ajatus italialaisesta urheilijatoimittajasta eksoottisessa Suomessa, jossa pitsa ja futis on huonoa, on mielenkiintoisen kuuloinen.
Mutta kun ei niin ei. En tiedä osaanko sanoa mikä kirjassa mätti, mutta näin vain oli. Ehkä, jos sanalla yrittäisi kuvata kirjan puutteita, olisi se lapsellinen. Don Juhon englanninkieliset leffoista lainatut repliikit aiheuttavat pienoisen myötähäpeän tunteen. tiedä sitten oliko se tarkoituskin.
Kuten oli varmaan Härmän näyttäminen sanotaanko ei niin kovin myönteisessä valossa. Sen sijaan murhanhimoisten mafiosojen jahtaaman päähenkilön, Angelon, käyttäytymisen epäuskottavuutta ei voi selitellä millään.
Jotenkin on tullut nyt mitta täyteen näitä semimasentavia Suomi-kirjoja. Taidan siirtyä joksikin aikaa ulkomaalaisen kirjallisuuden pariin.
Kouluarvosana: 7-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti