Viime vuonna ilmestynyt Särkyneet syleilyt (Los Abrazos Rotos) on toivottavasti espanjalaisohjaaja Pedro Almodóvarin välityö. Huuh, uskalsinpas sanoa. Pakkohan näistä on tykätä, eiksnii?No, minulle jäi tuo ainakin melko hajuttomaksi ja mauttomaksi. Vähemmän kohellusta voi jollekulle olla parempi, minua se ei tällä kertaa sytyttänyt. Penélope Cruz on tietty laaduntae espanjaksi puhuessaan, ja menettelihän tuo nytkin, mutta kun olin ennen suorastaan r a k a s t a n u t sitä... niin joku tässä nyt meni reisille.
Elokuvassa setvitään Harry Caine -nimisen sokean kirjailjan menneisyyden roskatynnyreitä. Sieltä paljastuu rakkaus Penélopen esittämään Lenaan, joka rimpuilee kulissisuhteessa vanhan rikkaan ällötyksen (kuolleennäköisenä kuvassa) kanssa, jolla taasen on mieleltään järkkynyt stalkkeri-poika, jne jne. Kirjoitan tässä mutkat suoriksi parissa lauseessa, ja niin on tuntunut Almodóvarkin tehneen kässäriä väsätessään. Ohjauksesta en edes osaa sanoa mitään, tarina itsessään tuntuu jo aika tylsältä (ollakseen Pedron kynästä).
Rakkaus Almodóvariin ja Espanjaan säilyy joka tapuksessa. Vaya con dios!
Kouluarvosana: 7 1/2
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti