sunnuntai 16. toukokuuta 2010

Rosa Liksom: Bama Lama


Takakannessa kerrotaan Bama Laman "marsittavan esiin ne ihmiskohtalot, jotka yleensä räjähtävät silmille sensaatiolehtien mainoksista ja iltapäivälehtien lööpeistä". Ensimmäisten novellien jälkeen tuntuukin kutkuttavalta. Nyt mässäillään roskasakin raflaavilla elämäntarinoilla. Ehkä saadaan tietää ihmisten motiiveista ja huomataan rikollistenkin olevan inhimillisiä olentoja.

Mutta sitten alkaa kyllästyttää. Novellit alkavat toistaa toisiaan hyvin nopeasti. Tarinoiden puitteetkin muuttuvat tylsemmiksi. Etelän sekakäyttäjistä siirrytään jänkhälle ja pahoihin poliiseihin, joita riittää tarina toisensa jälkeen. Muistan etten oikestaan koskaan ole ollut niin innostunut roskalehtien sosiaalipornosta. Henkilöistäkään ei avaudu mitään sen syvällisempää. He ovat yksinkertaisesti ilkeitä ja vittumaisia.

Arvio: No, ihan viihdyttävää, helppoja, lyhyitä (siis tosi lyhyitä) novelleja. Ihan hyvin oli eläydytty kirjailijalle varmasti vieraisiin maailmoihin. Yhtä soittoa lukiessa tuppasivat kyllästyttämään. Ehkä parempia pieninä annoksina nautittuna.

Kouluarvosana: 7

1 kommentti:

  1. Liksomin "taide"-teokset ovat tosi ROSKAA!!!

    VastaaPoista