Ylistystä!! Mahtavuutta!! <3 <3 Withnail and I (1987) on riemastuttavaa katsottavaa kaikille Hunter S. Thompsonin ystäville ja miksei muillekin. Elokuva kertoo parivaljakosta, Withnailista ja "minusta" (I) (Richard E. Grant ja Paul McGann), kahdesta huumehuuruisia lepopäiviään vuoden 1969 Lontoossa viettävästä ystävyksestä. Molemmat ovat kunnianhimoisia, Shakespeare-tason näyttelijöitä, jotka nyt vain sattuvat olemaan työttömiä suurimman osan ajastaan. Ympyröissä pörrää lisäksi pökerryksissä oleva huumediileri.
Luusereiksi kieltäytyvät näyttelijät päättävät ryhdistäytyä ja lähtevät lomailemaan huumeista vapaina Withnailin eksentrisen ex-näyttelijä-sedän, Montyn, maalaiskartanoon. Kartanoksi ymmärretty lomanviettopaikka osoittautuukin kylmäksi lääväksi, jossa ei ole polttopuita eikä muruakaan ruokaa. Kaupunkilaiskokelaat joutuvat kursimaan itse pötyä pöytään ja törmäävät eläimellisiin maalaisiin ja muihin tolloihin. Vettäkin sataa aamusta iltaan.
Juuri kun Withnail ja "minä" ovat saaneet tarpeekseen alkeellisesta maalaiselämästä ja päättävät lähteä takaisin Lontooseen, paikalle tupsahtaa Monty, tuo Withnailin homoskuukkeli-setä, joka on iskenyt silmänsä tarinankertojaan eli "minään". Monty ei päästä vieraitaan lähtemään, vaan vaatii saada viettää rentouttavan viikonlopun ystävysten kesken.
Seuraa armotonta mässäilyä ja dokaamista, sekä Montyn hurjia lähentely-yrityksiä, jotka saavat "minän" hien otsalle. Poikia masentaa Montyn pessimistiset totuudet tyyliin "jossain vaiheessa sitä tajuaa, ettei koskaan tule vetämään Hamletin roolia".
Withnailin ja "minän" välinen ystävyys on taianomaista, ja katsojaa jää askarruttamaan, liekö kyseessä platoninen rakkaus lainkaan. Parivaljakon palattua takaisin Lontooseen, välit alkavat rakoilla. "Minä" saa kuin saakin pestin teatterista. Roolin vastaanottaminen merkitsee siistiytymistä ja raitistumista. Withnail luisuu takaisin pilvenkatkuiseen elämäänsä. Tiet eroavat, Withnail saattaa "minän" maailmalle kuitenkin lämpimissä ja ystävällisissä merkeissä.
Withnailin rankkasateessa lausuma Hamletin säe ja loppuratkaisu jää katsojan tulkinnan varaan. Kuka rakasti ketä, ja mikä on Withnailin tulevaisuus? Withnail and I on todella nautinnollinen elokuva myös yleensä brittihuumoria kammoksuville. Tämä elokuva imaisi mukaansa heti kättelyssä ja päähenkilöt olivat karismaattisia, musiikkikin toimi. Kaikki osaset olivat kerrankin kohdallaan. Parhautta.
Bruce Robinsonilta on tulossa Hunter S. Thompsonin kirjaan perustuva leffa Rommipäiväkirja. Se tulee olemaan ehdottomasti katsottavien listalla.
Kouluarvosana: 10
Withnail & I on aivan loistava elokuva ja itsekin antaisin elokuvalle täydet pisteet. McGannin ja Grantin välinen kemia on erittäin toimivaa ja elokuvaa katsellessa en osaisikaan kuvitella rooleihin ketään muita.
VastaaPoistaGrant tietenkin äänekkäämpänä jää paremmin mieleen (vrt. Paul Giamatti ja Thomas Haden Church Sidewaysissa), mutta ei ole syitä vähätellä Dr. Whon rooliinsa sopivuutta.
Olen aina toivonut että McGann saisi/ottaisi vaikkapa sivuroolin jostain Hollywoodin tuoreimmasta Nicolas Cage-sonnasta, vain saadakseen itsensä paremmin ihmisten tietoisuuteen.
Grant onkin varmasti parivaljakosta tutumpi kasvo ihmisille täällä ja kaukana.
Oioioi, mikä helmi elokuvaksi <3.
VastaaPoistaWithnail & I on ikävän vähän tunnettu täällä Suomessa, Briteissähän se on kulttielokuvista kuuluisimpia.
Rohkea, ironinen, kuoliaaksinaurattava. "We want the finest wines and we want them now!". Kiitos!
Vetämisen lopettaneena kuntoutuksesta käsin katsottaessa, tämä pätkä jättää erityisesti jäljet omaan sielunmaisemaan. Sitä haluaa sanoa lämpimät hyvästit kaikille vanhoille vetokavereille, niin että molemmat osapuolet ymmärtävät päätökseni pitävyyden. On aika siirtyä eteenpäin! Mitään en kadu... Melkeen..
VastaaPoistaGrantilla on muuten mahtava rooli Lena Dunhamin Girls-sarjassa kokaiinista eroon yrittävänä vauhtiveikkona :)
VastaaPoista