torstai 13. lokakuuta 2011

Kauko Röyhkä: Kreikkalainen salaatti (2011)

Kauko Röykän Kreikkalainen salaatti (2011) on ollut yksi harvoista kirjoista, jotka ovat pystyneet herättelemään meikäläisen uinuvaa lukuintoa männä aikoina. Röyhkä-fanina olin tietenkin varautunut hankkimaan tämän uutukaisen heti tuoreeltaan.

Kreikkalainen salaatti kertoo kolmen ihmisen, ylläri ylläri, toisiinsa limittyneet tarinat. Ensimmäinen tyyppi on keski-ikäistyvä huumediileri, joka haaveilee ryhtyvänsä kirjailijaksi ja jättävänsä epämääräiset busineksensa. Hänelle aikuistuminen kohtaa vasta oman lapsen synnyttyä. Kirjan toinen henkilöhahmo on juuri naisystävästään eronnut nainen, jonka motiivit ovat koko tarinan ajan kadoksissa. Hermorauniona hän suuntaa luonnollisesti Lesboksen saarelle chillaamaan. Kolmas henkilöhahmo on ikääntyvä massipäällikkö Espoosta, joka haluaa karistaa Westendin tomut jaloistaan ja lähteä harrastamaan irtosuhteita Mykonokselle Kreikkaan.

Röyhkän viimeisimmistä romaaneista huokuu äijän oma eletty elämä, Kreikkalaisesta salaatista jopa liiankin voimakkaasti. Huomiot pikkulapsiperheen arjesta ja toisaalta Captain Beefheartia diggailevan viisikymppisen naistenmiehen tarina antavat osviittaa siitä, mitkä asiat Röyhkän arjessa nykyään vaikuttavat. Ei siinä mitään, mutta tuntuu kuin samat henkilöt seikkailisivat kirjasta toiseen ainoastaan muutamalla uudella nyanssilla höystettyinä.

Mitään järisyttävän nerokasta tästä kirjasta on turha etsiä. Kerronta kulkee mutkattomasti ja seksikohtauksia on tarpeeksi, mutta silti hieman keskinkertainen maku tästä silti jää... Mielelläni vertaisin Röyhkää lempikirjailijoihini, Arto Salmiseen ja Markku Rönkköön, mutta ei näillä kreikkalaisen sillisalaatin ansioilla pysty kirkkaimpaan kärkeen kipuamaan.

Kreikkalainen salaatti on sopivaa lukemistoa, jos a) kumppanisi haluaa katsoa koko illan tv:tä/jalkapalloa, b) kaipaat ajanvietettä hitusella alternatiivisyyttä tai c) diggailet Röyhkää ilman pienintäkään kritiikin häivää.


Kouluarvosana: 7 1/2



2 kommenttia:

  1. No nyt on kyllä ihan pakko kehua blogin uutta ulkonäköä. Mahtava!!!

    VastaaPoista
  2. Vaatiihan tämä totuttelua tällainen edistyksellinen desing. Kun vain saisi päivitettyäkin niin kovin nuupahtanutta blogia!

    VastaaPoista