tiistai 5. toukokuuta 2015

J.C. Chandor: Väkivallan vuosi (A Most Violent Year) (2014)

Viittä tähteä elokuva-arvosteluissa paukutellut Väkivallan vuosi pääsi heti vapun jälkeen must see -leffojen listalle. Uusi ohjaajatuttavuus, J.C. Chandor, on onnistunut vakuuttamaan maailman kriitikot kuvauksellaan suoraselkäisestä liikemiehestä ja tämän taistelustaan pysyä kaidalla tiellä liiketoiminnassaan. Elokuvan tapahtumat sijoittuvat New Yorkin talvisiin maisemiin vuonna 1981; vuoteen, jonka väitetään olevan väkivaltaisin suurkaupungin historiassa. Maahanmuuttajataustainen lämmitysöljyn kauppaaja Abel Morales (Oscar Isaac) pyörittää appiukoltaan perimäänsä yritystä, jonka toimintaa sabotoi tuntematon gangsteriliiga ryöstämällä öljysäiliöautoja väkivaltaisella tavalla. Abel Morales on kivikasvoinen mies, joka uskoo hyvän voittoon eikä halua antaa periksi kiusanteolle lähtemällä mukaan väkivallan kierteeseen. Abelin vaimolla (Jessica Chastain) meinaa palaa hihat väkivallan uhkan alla, ja hänestä paljastuukin puolia, joita ei herkästä ulkokuoresta osaisi ennalta päätellä.

Elokuvan kerronta on hidasta ja harrasta, ja loppujen lopuksi elokuvassa ei tapahdu kovin paljon mitään. Ajallisesti tarina rajoittuu yhteen talveen, joten kaiketi joutokäynti on vain realistinen olotila. Verkkaisessa menossa kohtaukset vaikuttavat tulevan toisinaan hyppäyksittäin mutta kuitenkin kuvallisesti yhtenä, vakuuttavana mattapintaisena jatkumona. Elokuvan kuvallista maailmaa on ylistetty hatunnostoksi New Yorkille, rumankauniille kaupungille. Iltapäivälehden arviossa Väkivallan vuosi rankattiin parhaaksi New York -kuvaukseksi Taksikuskin ja Manhattanin jälkeen. Mielestäni rankkaus on ehkä ylilyönti, mutta tokihan harmaa ja tyylitelty kuva miellyttää urbaania maisemaa arvostavaa silmää. Se tässä elokuvassa kai vähän mättikin, sisällön kumisevuutta ei voi täysin korvata tyylitellyllä pinnalla. Juonen tasapaksuus ja draaman puute sekä Oscar Isaacin ilmeetön olemus eivät onnistuneet vakuuttamaan tätä vaikeasti miellytettävää katsojaa.


Kuva täältä: http://bit.ly/1vl3Zdx
Elokuva ei missään nimessä ole sysihuono, mutta ei se ole mielestäni grandioottisiin mittasuhteisiin kasvaneen maineensa veroinenkaan. Jos elokuva olisi oikeasti vuodelta 1981 ja Oscar Isaac olisi Al Pacino, voisi mielipiteeni kääntyä vahvemmin positiivisen puolelle. Gangsterielokuva, joka ei ole gangsterielokuva, ei toimi pelkästään retrohenkisenä pukuleikkinä ja silmäkarkkina.

Kouluarvosana: 8

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti