Kuva täältä |
Ennustukseni ei onneksi käynyt toteen, vaan DeNiron roolihahmo osoittautuikin suorastaan vähäeleiseksi ja kohteliaan sympaattiseksi. Ben Whittaker on 70-vuotias toimeton leski, joka haluaa vielä vanhoilla päivillään tehdä jotakin ja tuntea olevansa tarvittu. Päiväkävelyllään pappa törmää ilmoitukseen, jossa Anne Hathawayn roolihahmon luotsaama online-muotiyritys etsii riveihinsä senioriharjoittelijaa. Ben taklaa tekniikan, tekee videohakemuksen ja tulee valituksi muodikkaan ketterään uuden ajan yritykseen.
Elokuvassa hörähdellään tietenkin vanhan koulukunnan ja diginatiiviuden yhteentörmäykselle, kiireiseen startupiin liitetyille yleistyksille ja seniorikansalaisten eroottiselle potentiaalille. Ben ei osaa käyttää tietokonetta mutta ymmärtää syvemmin muita perusasioita työelämästä ja työyhteisössä toimimisesta. Hathawayn roolihahmo on koppava startup-yrittäjä, jonka kovan pinnan alle Ben pääsee vähän kuin vahingossa ja jonka kehitys naisjohtajana, vaimona, äitinä ja ystävänä on elokuvan kantava teema. Ben osoittaa, että alaiset eivät ole vain työmuurahaisia vaan ihan ihmisiä myös, joskus jopa parhaita ystäviä.
DeNiro välttää pahimmat maneerinsa ja tekee roolihahmostaan perusjämäkän ja luotettavan vanhan ajan miehen. Kun firman muut urokset laahustavat töissä tennareissa ja t-paidassa, Ben sonnustautuu aina pukuun ja istuu konttorilla aina siihen asti, kun pomo lähtee iltamyöhällä töistä kotiin. Ben on firman mies loppuun asti, mikä ei tietenkään jää huomaamatta toimitusjohtajaa firmalleen etsivältä yrittäjältä.
Elokuva on ihan ok, harmiton puolustuspuhe ystävyydelle ja lojaaliudelle. DeNiro ja Hathaway pelaavat yhteen mukavasti, kumpikaan ei varasta show'ta toiselta. Itselleni oli yllätys nähdä kasari-ysäritähti Rene Russo elokuvan seniorivampirellana. Niin se aika vain menee.
Kouluarvosana: 7
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti