torstai 8. heinäkuuta 2010

Terry Gilliam: The Imaginarium of Doctor Parnassus

Blogimme elokuvaosastoa on tullut päiviteltyä viime aikoina kesäisen laiskasti, joten pienet kuulumiset elokuvarintamalta voisivat olla paikallaan näin helleaallon ja kisakuumeenkin keskeltä. Jo jokin aika sitten tuli katsottua todella vaikuttava Terry Gilliamin uusin, The Imaginarium of Doctor Parnassus.

Tätä visuaalisesti huimaa fantasiapläjäystä tulee väkisinkin verranneeksi toiseen tuoreeseen tapaukseen Liisaan ihmemaassa, joten sanottakoon se heti alkuun: Kyllä Gilliam vie voiton Burtonista. Ja 3D:stä. Parnassuken nähtyään voineekin huokaista helpotuksesta. Ei kiitos enää ikinä niitä kauheita laseja naamalle. Ja kohti sinkoutuvia kivenmurikoita ja muuta kivaa. Ne olivat hauskoja Linnanmäellä, mutta ei elokuvateatterissa.

Vaikka Parnassus jäisikin historiaan elokuvana, joka pysäytti multiplekseihin uhkaavasti vyöryneen 3D-sonnan (mitä se valitettavasti tuskin tekee, niin vähän tästä leffasta on taidettu kohista), tullaan elokuva muistamaan tottakai Heath Ledgerin viimeisenä elokuvana. Ja syystäkin. Vaikka nuorena kuolleista neroista täytyykin tykätä, niin Ledgerin(kään) kohdalla se ei ole edes vaikeaa. Niin ilmiöimäinen hän oli veijarimaisena Tonyna. Tribuutit Ledgeriltä puuttumaan jääneisiin kohtauksiin tekivät Johnny Depp, Jude Law ja Colin Farrell. Stunttaukset on olosuhteisiin nähden saatu elokuvaan ympättyä yllättävän jouheasti. Muista näyttelijöistä mainittakoon Tom Waits, jonka valinta paholaiseksi on napakymppi.

Elokuvan tarina perustuu perinteiseen sopimukseen paholaisen kanssa. Diilissä tohtori Parnassus (Christopher Plummer) saa ilmiömäisen kyvyn auttaa ihmiset matkalle oman mielikuvituksensa sisään. On sanomattakin selvää, että nämä tripit ovat jotain aivan fantastista (tarvittaisiin Jyrki Katainen kertomaan kuinka). Vastineeksi tohtori parka on mennyt lupaamaan tyttärensä Valentinan (Lily Cole) käden tämän täyttäessä kuusitoista.

Tapahtumat sijoittuvat tyttären 16-vuotispäivien kynnykselle, jolloin melankolinen freak show kiertelee modernia Lontoota vanhan ajan hengessä vankkuristaan taitojaan esitellen. Seurueeseen kuuluu isän ja tyttären lisäksi kääpiö (Verne Troyer) ja tyttäreen rakastunut Anton (Andrew Garfield). Lopun ajan tunnelmissa vaeltavaan joukkoon tuo eloa hirrestä löytynyt Tony (Ledger). Paholaisen antaessa vielä viimeisen oljenkorren Parnassukselle alkaa viime hetkien eloonjäämiskamppailu, jossa velikulta Tony tuo oivan avun nostaessaan Parnassuksen sirkuskulkueen aivan uuteen loistoon. Mutta mikä menneisyydestään vaitonainen Tony oikein onkaan miehiään? Ja voittaako lopulta hyvä pahan?

Joku toinen ehti ennen minua, joten lainataan loppukaneetti sanasta sanaan täältä:


The Imaginarium of Doctor Parnassus
on ihana aikuisten satu, ja pääosassa loistavan Heath Ledgerin vaikuttava joutsenlaulu elokuvataiteelle”.

Kouluarvosana: 9-

3 kommenttia:

  1. Minä halusin tykätä tästä kovasti, mutta hieman vähemmän rönsyilevä ja "täynnä oleva" tarina olisi riittänyt. Ei ihan täysillä kolahtanut, vaikka pidän kaikista tekijöistä Gillamista Ledgeriin.

    Kumma homma, kommenttilaatikko ei näy tuossa Doors-jutussa? Liekö vika minun päässä?

    VastaaPoista
  2. Se voi olla joskus sen hetkisestä mielialastakin kiinni. Joku toinen päivä leffa ei välttämättä olisi kolahtanutkaan niin kovaa. Nyt vaan sattui jäämään jotenkin hyvä fiilis leffan jälkeen. Oman tunnelmansa elokuvaan toi tietty tapaus Ledger.

    Doors-leffan kommentointiosuus on nyt fiksattu, päässäsi ei siis ainakaan sen suhteen ole mitään vikaa ;-)

    VastaaPoista